Rakas ystävä,
Eilen jumppaan ajellessani tajusin olevani todella väsynyt. Uupumuksen tunteen keskellä kuulin lohduttavani itseäni, että enää pari viikkoa, sitten on loma ja saan levätä. Kun vielä pari viikkoa jaksan pusertaa, niin sitten helpottaa.
Lohdutukseni keskellä yhtäkkiä heräsin. Olen väsynyt, mutta miksi? Toki hämäryyttä pahentava sankka sumu saattoi viestittää aivoilleni levon tarpeesta. Mutta ymmärsin kärsineeni tästä olotilasta jo pitempään. En voi myöskään syyttää työn määrää, sillä olen yksi niistä harvoista, jotka saavat ihan itse määritellä tekemisensä ja työtahtinsa. Vaikka en konkreettisesti olekaan tehnyt paljon, niin siinä asiaa pohtiessani tajusin mieleeni pesiytyneen Aulin aikataulut – ja Tee ennen joulua -listojen. Bingo! Niiden alle tunsin nääntyväni.
Silloin kun lähtee toteuttamaan erilaisia sisäisiä vaatimuksia ja listauksia, elämästä tulee suorittamista. Juuri tuota tahdonvoimalla tehtyä pusertamista. Ja samalla harhauttaa itsensä kuvittelemaan, että jossain tulevaisuudessa odottaa palkinto, luvattu lepo, ehkä jopa onnellinen olo. Valitettavasti se palkinto yleensä joko siirtyy aina vaan kauemmas tai jos sen saavuttaakin, se ei tuota toivottua iloa ja lepoa. Koska suorittaminen palkintomielessä irrottaa meidät aina tästä hetkestä.
Kun emme ole läsnä tekemisessämme tässä hetkessä, emme ole myöskään kotonamme itsessämme tai elämässämme. Yhteys omaan minuuteemme on poikki. Olemme hukassa, harhateillä. Ei ihme, että mielemme pyrkii koko ajan skannaamaan seuraavaa suoritettavaa tehtävää, seuraavaa narunpäätä, johon tarttua. Mielemme ei pääse lepäämään. Emmekä kykene nauttimaan siitä, mitä teemme, koska piiskaamme itseämme eteenpäin. Mikään ei kelpaa. Ja se väsyttää. Oikeasti. Se väsyttää armottomasti.
Väsymyksen keskellä miten ihanalta ajatukselta kuulostaa oman itsensä kotiin tuleminen. Kotiin minuuteen, jossa voi vain olla juuri sellaisena kuin on. Mikä ihana rauha ja levollisuus. Kun olemme läsnä tekemisessämme, voimme rauhassa ja levollisesti tehdä ja touhuta paljonkin. Hetkessä olemisen leppoisuus ei meitä väsytä kuin korkeintaan fyysisesti, jos olemme nautinnolla esim. hakanneet halkoja tai luoneet lunta, jolloin hyvä uni palauttaa kehomme edellisen päivän rasituksista. Kun olemme levollisesti läsnä touhuissamme, olemme jo kotona. Ei ole tarvetta kurkottaa minnekään muualle.
Kuinka onnistun siirtymään väsymyksestä läsnäoloon
Tunnista, kun kiire tai stressi puristaa tai kun väsymys painaa. Kun olet läsnä, sinun ei tarvitse yrittää muuttaa mitään, ei edes tuota tunnetta. Riittää, kun tunnistat, mikä tunne se on. Voit hetken aikaa tunnustella, missä se kehossasi tuntuu. Sitten hengitä muutaman kerran rauhassa syvään ja puhalla pitkään ulos. Onnittele itseäsi, että tulit tietoiseksi tunteestasi.
Ota myös tavaksesi päivän aikana hengittää muutaman kerran rauhallisesti syvään ja puhaltaa pitkään ulos. Joka kerta kun keskityt hengitykseesi, tulet läsnä olevaksi kehoosi. Tulet kotiin.
Päätä tehdä vain yksi asia kerrallaan, keskittyä siihen ja nauttia siitä. Anna itsellesi lomaa multitaskaamisesta. Loman pituuden voit päättää itse. (Vaikka mielesi sanoo mitä, niin tutkimusten mukaan yhteen asiaan kerrallaan keskittyminen lisää tehokkuutta.) Tarvittaessa laita puhelin äänettömälle, piilota läppäri, jätä radio ja televisio avaamatta.
Ole läsnä tekemisessäsi. Aikatauluissa ja listoissa ei sinänsä ole mitään pahaa, jos onnistuu olemaan läsnä tekemisessään. Poimi siis listalta yksi asia kerrallaan. Kun teet työtehtävää, syvenny juuri tuohon tehtävään. Sulje kaikki muu pois. Ole kyseiselle työtehtävällesi täysin läsnä. Kun leivot pipareita, leivo jokaisella aistillasi. Anna käsiesi liikkeen tai taikinan tuoksun tuoda sinut levolliseen tekemiseen. Kun olet ostamassa lahjoja, nauti tuosta mahdollisuudesta ja ole läsnä omassa levollisuudessasi kauppakeskuksen vilinässäkin. Saatat huomata, että aluksi ikävältäkin tuntuva tehtävä voi muuttua nautinnolliseksi läsnäolon avulla.
Ole läsnä itsellesi. Pysähdy välillä huomaamaan, miten kehosi on ja miten hengityksesi liikuttaa kehoasi. Tiedosta myös aistiesi tuomat mielihyvähetket. Aina kun aistit jotain mielihyvää tuottavaa, niin sulje hetkeksi silmäsi. Pysähdy tuohon hetkeen ja pitkitä nautintoa, oli sitten kyse ruuan tuoksusta, suklaan mausta, läheisen kosketuksesta tai löylyn lämmöstä.
Ole läsnä muille. Läsnäolo on avain toimiviin ja rakastaviin ihmissuhteisiin.
Juuri tämän hetken annan lahjaksi tuolle toiselle. Tämän hetken sinun kanssasi – ilman minkäänlaisia häiriöitä tai keskeytyksiä.
Kun olet läsnä, olet kotona omassa minuudessa. Kun olet läsnä, väsymyksen sijaan tunnet energian virtaavan. Levollisuudessa sydämesi soi iloa ja rauhaa – joka hetki.
Levollisuuden virkistämää viikkoa sinulle!
Auli
ps. Jos et ole vielä Ilon ja onnellisuuden kuntosalin uutiskirjeen tilaaja ja haluat saada sähköpostiisi tiedon aina uudesta, viikoittain vaihtuvasta onnellisuusharjoitteesta, tilaa uutiskirje tällä sivulla olevalla lomakkeella.