Hei rakkaat ystävät,
Muistan, kuinka vuosia sitten oivalsin, miten eri tavalla ihmiset voivat nähdä saman asian. Istuimme ystäväni kanssa kauniina alkukesän iltana hänen keittiön pöytänsä ääressä. Keskustelun hetkeksi tauottua katsoin ulos ja totesin ääneen, miten kauniisti valo siivilöityy puiden lehtien lomasta. Ystäväni vilkaisi ulos ja totesi: ”Eihän siellä edes paista”. Sama maisema ja sama ajankohta, mutta tulkinta oli ihan erilainen.
Sonja Lyubomirskyn*mukaan 40% onnellisuudestamme rakentuu siitä, miten ajattelemme ja tulkitsemme asioita. Ja tuohon 40 %:iin me voimme ihan itse vaikuttaa. Kukaan muu ei tule tulkitsemaan kokemaamme meidän puolestamme.
Koska aikoinaan historian hämärissä vaarojen ja uhkien havaitseminen on ollut henkiinjäämisen kannalta ehdottoman välttämätöntä, niin aivoihimme on muodostunut ns. negatiivinen vinouma. Tämä tarkoittaa, että yhä tänään meidän on helpompi havaita ja muistaa negatiivisia asioita kuin myönteisiä asioita. Ja senpä takia meidän on tietoisesti päätettävä, että keskitymme huomaamaan hyvää, koska se ei ole automaattista. Ja mitä useammin käännämme huomiomme hyvään, sitä vahvemmaksi aivoissamme muodostuvat myös positiiviset neuronipiirit.
Hyvän huomioimisella en tarkoita tässä sokerikuorutettua yltiöpositivismia, jossa ei edes hyväksytä huonojen asioiden olemassaoloa tai yritetään väkisin muuttaa kielteiset asiat myönteisiksi. Vaan hyvän huomioimisella tarkoitan sitä, että huomaamme asioita, jotka oikeasti ovat jo hyvin.
Maatalon tyttärenä tiedän, että jokaisen lantakasan vieressä kasvaa kukkia. Minun ei tarvitse kieltää lantakasan olemassaoloa tai yrittää väkisin kaivaa siitä esiin jotain positiivista tai mieltä kohottavaa – vaikka toki sitäkin löytyy – kunhan käännän vaan katseeni siitä pikkuisen sivuun ja näen ne kukkivat kukat. Näin on myös elämässämme, huonoja ja hyviä, kivoja ja kamalia asioita yhtä aikaa. Ja voimme itse valita, mihin katseemme ja huomiomme suuntaamme.
Miksi sitten on tärkeää huomioida hyvää? Eikö saisi vaan rauhassa olla negatiivinen, kun se aivoillekin on luonnollista? Toki saa. Mutta aidolla myönteisyydellä on todettu valtavasti esim. terveysvaikutuksia paremmasta vastustuskyvystä alkaen. Myönteisinä aivomme toimivat vaivattomammin ja näemme elämässämme enemmän mahdollisuuksia ja kykenemme paremmin kehittämään erilaisia taitoja. Näin ollen saavutamme helpommin tavoitteitamme ja päämääriämme elämässämme. Ja jo omasta kokemuksesta jokainen tietää, että myönteisyys liittyy vahvasti onnellisuuteen ja itsetuntoon.
Siispä tulevalla viikolla keskitymme HUOMAAMAAN HYVÄN omassa elämässämme ja teemme Jo toimii-kartan.
Ota esille onnellisuuspäiväkirjasi tai puhdasta paperia.
Kirjoita paperin keskelle: Mikä on jo hyvin? Mikä jo toimii? Voit rajata aihealueen koskemaan tiettyä elämänaluetta, esim. työtäsi tai tiettyä ihmissuhdetta. Tai sitten voit käsitellä yleisesti koko elämääsi. Keskellä olevien kysymysten ympärille kirjaa kaikki, mitä sinulle tulee mieleen vastaukseksi noihin kysymyksiin. Älä jää pohtimaan vastauksiasi tai arvioimaan niiden todenperäisyyttä sen enempää (todennäköisesti aivojesi negatiivinen vinouma siellä vaan yrittää päästä mukaan), vaan anna alitajunnastasi kummuta aina vain uusia ja uusia vastauksia mindmap-tyyliin.
Kun kynäsi pysähtyy, kysy itseltäsi aina uudelleen: Mikä jo toimii? Mikä on jo hyvin? Mitä jo arvostan? Mistä voin olla jo kiitollinen?
Kun karttasi on täynnä jo toimivia asioita, voit tutkia sitä lähemmin. Halutessasi voit myös piirtää kuvia karttaasi tai koristella sitä värein.
Voit tuoda hyvän huomioimisen myös päivätasolle: Mikä tänään meni hyvin? Mitkä asiat tänään onnistuivat? Voit kirjoittaa niitä päiväkirjaasi tai listalta koneellesi. Tai kerrata mielessäsi nukkumaan käydessäsi. Ja toki tätä menetelmää kannustan käyttämään myös työpaikan kokouksissa ja palavereissa. Kun aloitatte miettimällä, missä olette jo onnistuneet, aivonne löytävät helpommin ratkaisun myös haasteisiin.
Hyvän huomioimiseen voi innostaa myös perhettä tai läheisiä. Esimerkiksi iltapalapöydässä jokainen saa vuorollaan kertoa kolme asiaa, jotka ovat tänään menneet hyvin tai joissa tänään on onnistunut tai jotka tänään ovat tuottaneet iloa. Näin lapsetkin oppivat nopeasti näkemään ja keskittymään hyvin asioihin. He ihan odottavat, että pääsevät illalla kertomaan niistä. Ja mikä parasta, annat samalla lapsellesi kaikki myönteisyyden hyödyt.
Ja kaikille naisille annan erityistehtävän. Tulevan viikon aikana haastan naiset kertomaan vain hyviä asioita puolisostaan. Mitä puolisossaan arvostaa? Mikä suhteessa jo toimii ja mikä on jo hyvin? Kokemuksesta tiedän, että naisten tavatessa usein puhutaan parisuhteen ongelmista ja haasteista. Toki vertaistuellakin on paikkansa. Mutta jos marmatus0 on lähinnä tapa, niin voihan sitä ehdottaa uutta keskustelutapaa ystävilleen. Hassua huomata, että tätä kirjoittaessani ensimmäinen ajatukseni tuohon ehdotukseeni oli, että taitavat keskustelut loppua lyhyeen. Voihan aivojen vinouma !!! Naiset, yritetään edes.
Hyvien asioiden runsautta viikkosi toivottaen
Auli
*Lue lisää Sonja Lyubomirsky Kuinka onnelliseksi (2007)
ps. Jos et ole vielä Ilon ja onnellisuuden kuntosalin uutiskirjeen tilaaja ja haluat saada sähköpostiisi tiedon aina uudesta, viikoittain vaihtuvasta onnellisuusharjoitteesta, tilaa uutiskirje tällä sivulla olevalla lomakkeella.
