Rakas ystävä,
Viime viikkoina olemme käyneet läpi hyvän ihmissuhteen salaisuuksia, vuorovaikutuksen 5 eri kulmakiveä. Kunnioittamisen, kuuntelemisen, kysymisen ja kannustamisen joukkoon lisäämme vielä 5 K:n eli kiitollisuuden.
Meitä kaikkia on opetettu lapsena kiittämään, kun saamme tai vastaanotamme jotain. Kiittäminen on tosi tärkeä osa hyvää ja arvostavaa käyttäytymistä. Valitettavan usein kiitos tulee kuitenkin sanottua vain tavan vuoksi. Olemme oppineet sen niin hyvin, että se livahtaa huulilta puoliautomaattisesti ilman minkäänlaista keskittymistä asiaan, ilman syvempää ajatusta tai tunnetta.
Aito kiitollisuus on kuitenkin jotain paljon, paljon suurempaa. Kiitollisuus on syvää arvostusta elämää ja sen yltäkylläisyyttä kohtaan. Kiitollisuudessa on mukana usein isoa ihmetyksen tunnetta. Antautuessaan tuntemaan kiitollisuutta sydämensä sopukoissa tajuaa olevansa jonkin hämmentävän hyvän ja kauniin äärellä. Kiitollisuus ikään kuin avaa eteemme jotain käsittämättömän suurta ja puhdasta. Niin suurta, ettei sitä voi mitenkään ansaita tai saavuttaa. Tuon ansaitsemattoman hyvän ja kauniin voi saada vain lahjaksi.
Katsoin juuri ensimmäistä kertaa jakson TV-ohjelmaa Sinulle on postia. Olen toki huomannut, että tuon niminen ohjelma pyörii TV:ssä, mutta arvelin sen olevan turhan sentimentaalinen ja ylitunteellinen omaan makuuni. Kuitenkin koska oletin sen perustuvan erääseen hyvin tutkittuun onnellisuutta lisäävään harjoitteeseen eli kiitollisuuskirjeen kirjoittamiseen*, päätin katsoa sitä, ennen kuin kirjoitan tämän harjoitteen. Ja onneksi katsoin.
Vaikka ohjelman juontajien spiikit olivatkin välillä tehdyn tuntuisia, niin kirjeiden kirjoittajien ja niiden vastaanottajien tunteet olivat aitoja. Vaikka ohjelmassa vähemmän keskityttiin kirjeen kirjoittajien tunteisiin, niin tutkimusten mukaan*, kiitollisuuskirjeen kirjoittaminen kohottaa kirjoittajan mielialaa ja onnellisuuden tasoa välittömästi kirjeen kirjoittamisen myötä. Ja tuo onnellisuuden tunne säilyy hyvin pitkään.
Ohjelmaa katsoessa oli myös mielenkiintoista havaita, että lähes kaikki kirjeen vastaanottajat kohtasivat tuon kiitollisuuden toteamalla, että vetää sanattomaksi. Eli he kokivat myös jotain sanoinkuvaamattoman suurta. Eräs rouva jatkoi, että kiitollisuutta osoittavat sanat tuntuivat kirjoitettuna jotenkin syvemmiltä kuin arjessa lausutut.
Miksi sitten pelkäsin tuon ohjelman ylitunteellisuutta? Löysin sisältäni uskomuksen, että julkisesti näytetty liikutus on jotenkin noloa. Ja erityisesti pitää varoa, ettei saata muita tuohon noloon tilanteeseen. Tuntuuko tutulta? Uskon, että meitä on Suomessa muutamakin, joka ymmärtää mistä puhun. (Jos et kuulu tähän porukkaan, olen iloinen puolestasi. ) Mutta mitä ihmeen noloa voi olla siinä, että tulee aidosti kosketetuksi? Pelkäänkö, että tulen torjutuksi? Vai pelkäänkö, että kiiltäväksi puunattu pätevyyden imagoni lähtee halkeilemaan? Ja hyväksytäänkö minua enää sen jälkeen?
Myös useat ohjelmassa kirjeen lähettäneet ilmaisivat jännittävänsä, miten vastaanottaja reagoi. Tässä ihmissuhdepelien maailmassa vaatii rohkeutta avata sydämensä. Vain rohkeat uskaltautuvat olemaan avoinna, aitoja ja haavoittuvia. Ilman rohkeutta ei ole aitoa rakkautta. Ja sama pätee myös kiitollisuuteen. Kuten Tommy Hellsten sanoo, rohkeutta ei ole olemassa ilman pelkoa. Rohkeus on uskallusta mennä kohti pelkoaan.
Niinpä haastan meidät jokaisen ILMAISEMAAN ROHKEASTI AITOA KIITOLLISUUTTA tulevan viikon ajan.
Keskity tällä viikolla kiittämään aina, kun siihen avautuu mahdollisuus. Kun kiität, vaikka ihan pikaisestikin kaupan kassaa tai ruokapöydässä suolapurkin ojentanutta, niin pysähdy. Katso silmiin ja sano Kiitos! tilanteessa läsnä ollen ja sitä tarkoittaen.
Kirjoita kiitollisuuskirje tai –viesti : Mieti elämäsi varrelta henkilö, joka on jollakin tavoin joskus vaikuttanut myönteisesti elämääsi. On opastanut, auttanut, kannustanut tai tukenut sinua. Tai uskonut sinuun, vahvistanut itseluottamustasi, näyttänyt suuntaa… Jotain sellaista, josta tunnet kiitollisuutta, mutta et ehkä ole koskaan sitä ilmaissut kyseiselle henkilölle.
Kun kirjoitat kirjettä tai viestiä, kiitollisuuden ilmaisemisen lisäksi kuvaile, millä tavoin kirjeesi saaja on vaikuttanut elämääsi ja miksi olet hänelle kiitollinen. Tämä jäsentää myös itsellesi kiitollisuutesi syytä ja syvyyttä. Tekee kiitollisuuden ikään kuin todemmaksi. Avaa kiitollisuuden kauneuden myös sinulle itsellesi.
Jos mahdollista – ja rohkeutesi riittää – vie kirjeesi kiitollisuutesi kohteelle henkilökohtaisesti tai lue se hänelle ääneen puhelimessa. Toki voit postittaa kirjeesi tai meilata sen. Tai jos kirjeen lähettäminen ei ole mahdollista (esim. kohteesi voi olla jo poisnukkunut isovanhempasi) tai se ei tunnu muuten luontevalta, niin tulet huomaamaan, että pelkästään kiitollisuuskirjeen kirjoittaminenkin on vaivan arvoista. Sisäinen kiitollisuuden tunteesi tekee sinulle ja onnellisuudellesi todella hyvää.
Lopuksi haluan kiittää sinua, rakas lukijani! Sinä annat minulle syyn ja mahdollisuuden pohtia, lukea ja opiskella onnellisuutta. Oivaltaa jotain uutta. Ja joka ikinen kerta näitä juttuja kirjoittaessani huomaan hymyileväni. Vaikka emme olisi koskaan tavanneetkaan, tiedän sinun oleva siellä, näiden sanojen toisella puolella. Ja sydämeni täyttyy lämmöstä ja rakkaudesta. Sydämeni täyttyy kiitollisuudesta!
Onnellisia ja kiitollisuuden täyttämiä päiviä myös sinulle!
Auli
*Sonja Lyubomirsky 2009 Kuinka onnelliseksi? s.88-98
ps. Jos et ole vielä Ilon ja onnellisuuden kuntosalin uutiskirjeen tilaaja ja haluat saada sähköpostiisi tiedon aina uudesta, viikoittain vaihtuvasta onnellisuusharjoitteesta, tilaa uutiskirje tällä sivulla olevalla lomakkeella.
