Hei rakkaat ystävät,
Jouluun valmistautumisessa yksi vaativimpia tehtäviä on olla armollinen itselleen.
Nuorempana usein kehitin itselleni armottoman joulustressin. Pääni sisäisen sääntöviidakon mukaan kaiken piti olla tarkasti järjestyksessä, täydellisen puhdasta ja jääkaappi täynnä oikeita jouluruokia. Jopa tunnelmallakin oli omat kriteerinsä. Väsäsin itse karamelleja ja väkersin omin pikkukätösin joulukoristeita. Noilta ajoilta meille jäi sanonta, että joulu ei tule ilman jouluitkua.
Sitten eräänä jouluna ollessani reisimurtuman takia pyörätuolissa tajusin, kuinka vapauttavaa onkaan luopua itse itselleen kehittelemistä vaatimuksista. Aatonaattoiltana raskaan markettireissun jälkeen makasin olohuoneen sohvalla. Kello lähestyi jo puoltayötä ja alakuloisena tuijotin terassin oven pielessä seinään nojaavia kirveitä, joita oli käytetty kuusen jalkaan saamiseksi pari päivää aiemmin. Niidenkin olisi pitänyt jo olla varastossa, sillä perinteisestihän kirveiden ei uskota lisäävän joulurauhaa ja hyvää tahtoa ihmisten kesken.
Kuitenkin joulurauhan kaipuuni oli suurempi kuin pettymykseni epätäydellisestä jouluidyllistä. Joten päätin, että meille tulee joulu, vaikka kirveet olisivatkin paikallaan kuusen kupeessa iankaikkisesti. Ja samalla oivalsin, että joulu ei tulekaan vaatimuslistan kohdat täyttämällä. Vaan joulu on jo sisälläni, jos annan sille mahdollisuuden. Ja jos armahdan itseni rajoittavista ja vaativista säännöistäni.
Armo on yksi joulun keskeisimpiä sanomia. Kelpaamme juuri tällaisina kuin olemme. Olemme rakastettuja juuri tällaisina. Keskeneräisinä ja epätäydellisinä. Ja juuri näin on hyvä.
Jouluisin ajatuksin
Auli
ps. Joulukalenterin kuvat by Ida Bragge
ps. Jos et ole vielä Ilon ja onnellisuuden kuntosalin uutiskirjeen tilaaja ja haluat saada sähköpostiisi tiedon aina uudesta, viikoittain vaihtuvasta onnellisuusharjoitteesta, tilaa uutiskirje tällä sivulla olevalla lomakkeella.
