Minkälaisena näet oman tulevaisuutesi? Minkälainen olet 80-vuotiaana? Entä mitä teet 85-vuotiaana?
Jäin pohtimaan omaa tulevaisuuttani, kun katsoin eilen aivan loistavan brittidokumentin Tinkimättömät tyylitaiturit Ylen Teemalta. Se kertoi kuudesta noin 80-vuotiaasta leidistä, joista jokainen nautti elämästään – ja töistään – täysin siemauksin. Valitettavasti dokumentti oli liitetty osaksi Teeman muotiviikon sisältöä ja jo alun perin nimetty varsin pinnallisesti. Toki siinä muutaman minuutin ajan käsiteltiin pukeutumiseen liittyviä asioitakin, mutta dokumentin todellinen ydin löytyi kuvattavien elämänasenteesta.
Jokainen näistä rouvista kävi yhä töissä. Suurin osa heistä oli aloittanut uuden uran yli seitsemänkymppisinä. Heistä kumpusi työnilo ja ylpeys siitä, mitä tekivät, 76-vuotiaasta puutarhurista 85-vuotiaaseen valokuvamalliin. Tavoitteet ja merkityksellisyys toimivat heille elämänvoimana. Jäin pohtimaan, missä on minun elämänvoimani? Näenkö minä merkityksellisyyden päivän toimissani? Sallinko itseni tuntea työniloa?
Kunnioitus omaa kehoa kohtaan nousi myös selkeästi esille, sillä nämä ikäihmiset aloittivat päivänsä jumppamaalla, venyttelemällä tai hölkkäämällä. Vaikka aamulla kolotti eikä olisi millään viitsinyt. Kunnioitus kehoaan kohtaan näkyi myös rohkeutena olla oma itsensä oman ikäisenä. Ja rohkeutena nauttia omasta naiseudestaan. Heistä jokaisesta loisti itsensä hyväksymisestä nouseva kauneus. Voisinko minä kunnioittaa kehoani enemmän, huolehtia siitä paremmin? Uskallanko minä olla täydesti oma itseni?
Avoimesti he puhuivat myös suruistaan. Mutta vielä enemmän ilosta ja kiitollisuudesta jo menetettyä kohtaan – ja erityisesti he riemuitsivat juuri tästä hetkestä. Kun 91-vuotiaalta paronittarelta kysyttiin, haluaisiko hän elää 100-vuotiaaksi, hän vastasi kysymyksen olevan typerä. Jos on 91, ei mieti tulevaa, vaan on iloinen siitä, että saa elää.
Siinäpä se. Osaanko minä tänään nauttia siitä, että saan elää?
Katso Tinkimättömät tyylitaiturit uusintana su 11.5. klo 20.10 Yle Teema
