Hei rakas ystävä,
Viime aikoina olen joutunut useamman kerran pohtimaan rakkauden kaipuuta. Varmaan yhdyt ajatukseen, että jokainen meistä kaipaa rakkautta. Jokainen haluaa tuntea olevansa rakkauden arvoinen. Ja miten lujasti se sattuukaan, jos koemme jäävämme ilman rakkautta. Ja miten paljon rohkeutta vaatii rakkauden ilmaiseminen.
Rakkaudettomuuden pelossa nousee pintaa ikiaikainen pelko hylätyksi tulemisesta. Pelko, joka on kudottu jo meidän geeneihin, sillä ennen aikaan heimon ulkopuolelle hylkääminen tarkoitti kuolemaa. Sen takia tuo pelko on suurin ja perustavanlaatuisin kaikista ikävistä tunteista. Itse asiassa kaikki muut ikävät tunteet ovat vain tuon meissä kaikissa olemassa olevan peruspelon erilaisia ilmentymiä, naamioita. Jopa ilkeyden ja vihan takaa löytyy pelko, ettei ole hyväksytty tai ettei tule rakastetuksi.
Peruspelko hylätyksi tulemisesta ajaa meidät pelaamaan erilaisia ihmissuhdepelejä, joissa mitataan ja arvostellaan rakkauden määrää ja laatua. Tutkimme ja arvioimme, miten paljon mikäkin lause tai teko osoittaa rakkautta meitä kohtaan. Ja saatammepa jo vaatia toista osapuolta osoittamaan enemmän rakkautta. Ja miksi ihmeessä minun pitäisi rakastaa ensin? Valitettavasti ihmissuhdepeleissä ei ole voittajaa, joka saisi palkinnoksi rakkauden. Niiden panoksena on pelko. Ja pelko tekee kipeää. Pelko satuttaa aina.
Peruspelon takia pelkäämme niin valtavasti osoittaa tai ilmaista rakkauttamme. Pelkäämme jopa rakastaa. Koska aina on mahdollisuus tulla torjutuksi ja hyljätyksi. Ikiaikainen peruspelko jähmettää rakkautemme sisällemme ja jättää meidät odottamaan, että joku tulisi ja pelastaisi meidät. Odotamme ja odotamme ulkopuoleltamme tulevaa rakkautta. Ja samalla tunnemme, miten sydämemme kuivuu ja yksinäisyys ja rakkaudettomuus sisällämme vain kasvaa ja suurenee.
Kuitenkin omalle hyvinvoinnillemme on paljon tärkeämpää antaa rakkauden virrata ulospäin. Sillä meistä jokainen osaa rakastaa, jos vain rohkenemme. Kun katson kuvaa vastasyntyneestä tai vaikkapa koiranpennusta, tunnen välittömästi, miten täytyn hellyydestä ja rakkaudesta. Aivan kuin tuo suojaton pieni jotenkin avasi rakkauden hanat. Ja samalla kun tunnen rakkautta tuota pientä kohtaan, samalla tunnen täyttyväni rakkaudesta. Rakastaessani ei sisälläni ole enää tietoakaan rakkaudettomuuden tuskasta, vaan olen totaalisen täynnä rakkauden energiaa.
Aito rakkaus ei voi koskaan satuttaa meitä.
Meidän aivot ovat sillä lailla hassut, että vaikka mielen tasolla teemme eron minun ja muiden välillä, aivoissa tuolle erolle ei ole paikkaa. Aivot eivät ymmärrä, suuntautuuko rakkaus itseni ulkopuolella olevaan kohteeseen vai minuun itseeni. Aivoille kaikki se, mitä teen tai sanon toisille, on sama kuin tekisin sen itselleni. Niinpä aivoille rakkauskin on vain ja yksinomaan rakkautta. Rakkaudella ei ole suuntaa.
Sen takia paras keino saada rakkautta ja kokea rakkautta on rakastaa. Ja joka kerta kun antaudumme rakastamaan, vahvistamme aivoissamme rakkauteen liittyviä neuronipiirejä. Mitä enemmän ja useammin rakastamme, sitä vahvempia nuo yhteydet aivoissamme ovat. Ja sitä vaivattomampaa on kokea rakkautta. Tulemme ikään kuin alttiimmiksi rakkaudelle.
Tulevalla viikolla ANTAUDUTAAN RAKKAUDELLE. Rakastetaan, rakastetaan ja rakastetaan.
Rakkauden neuronipiirejä voi lämmitellä kuvia katsomalla. Voit kaivaa esille kuvia läheisistä, rakkaista ihmisistä. Itse koen rakkauden sisälläni nousevan, kun katselen elämääni kuuluvien rakkaiden lasten kuvia. Tai jos olet eläinrakas, varmasti myös kuvat kissan- tai koiranpennuista avaavat sydämesi. (Tämän takia varmaan kissavideot ovat niin suosittuja.)
Kun katsot kuvia, anna itsesi tuntea, miten sydämesi seutusi lämpenee. Voit jopa kuvitella sydämesi luukkujen avautuvan ja lämmön ja rakkauden virtaavan sieltä ulos. Sinun ei tarvitse tehdä muuta kuin antautua rakkaudelle. Nauttia rakkauden tunteesta.
Avaa rakkauden virtasi myös arkeesi ja elämääsi kuuluville ihmisille. Sinun ei tarvitse välttämättä ilmaista tai osoittaa rakkauttasi, ellei se tunnu luontevalta. Riittää, kun antaudut vain tuntemaan lämmön sydämessäsi ja annat rakkauden virrata. Rakkaus on olemassa myös ilman sanoja ja eleitä.
Tiedän, että saattaa olla haastavaa rakastaa väsymystään ärisevää puolisoa tai irtiottoaan tekevää murrosikäistä. Muista kuitenkin, että jokaisen, ihan jokaisen sisällä huutaa rakkauden kaipuu ja hylätyksi tulemisen pelko. Se vaan naamioituu välillä tosi kummalliseksi käytökseksi. Anna siis lämpösi ja rakkautesi virrata tuolle kipeästi rakkautta kaipaavalle ihmiselle naamion takana.
Jos mielesi lähtee varoittelemaan mahdollisesta haavoittumisesta, kiitä ensin mieltäsi. Se yrittää vain muistuttaa ikiaikaisesta pelosta. Kerro sitten mielellesi, että kaikki on nyt hyvin. Aito rakkaus ei voi satuttaa. Tai jos mielesi lähtee mittaamaan annetun ja saadun rakkauden tai arvostuksen määrää, kiitä jälleen mieltäsi sen halusta puolustaa sinua ihmissuhdepeleissä. Ja kerro, että aitoa rakkautta ei voi mitata eikä sillä ole suuntaa.
Aito rakkaus on sunnaton ja mittaamaton.
Kun osaat tietoisesti avata sydämesi ja antaa rakkauden virrata, mene peilin eteen. Katso itseäsi silmiin jaa avaa sydämesi. Tunne lämmön ja rakkauden virtaavan peilikuvallesi. Katso itseäsi silmiin ja anna rakkauden virrata juuri sinulle. Antaudu rakkaudelle.
Sillä sinä olet puhdasta rakkautta.
Rakastavin terveisin
Auli, joka ihmettelee, miten paljon rakkautta voi virrata ja kokea pelkästään siitä kirjoittamalla <3
ps. Jos et ole vielä Ilon ja onnellisuuden kuntosalin uutiskirjeen tilaaja ja haluat saada sähköpostiisi tiedon aina uudesta, viikoittain vaihtuvasta onnellisuusharjoitteesta, tilaa uutiskirje tällä sivulla olevalla lomakkeella.
