Hei rakas ystävä,
Viides ja viimeinen 5 H:sta, aivojemme hyvinvointiohjelmasta, on hyväksyntä. Edellisillä viikoilla olemme käsitelleet hiljentymisen helppouden, hengityksen voiman, hymyn energian ja hyvän huomioimisen edut.
Henkilökohtaisesti koen, että hyväksyntä on nopein tapa löytää mielenrauha ja kytkeytyä onnellisuuteen. Koen – ja jopa näen mielessäni – hyväksynnän eräänlaisena porttina todelliseen onnellisuuteen. Hyväksynnän avulla olen oppinut, että onnellisuus ei ole jonkin oppimisprosessin lopputulema tai matkan pää, vaan onnellisuus on aina meissä. Ainoastaan kytkeytymisemme onnellisuuteen vaihtelee. Ja usein tietoisuutemme sisäisestä, alati olemassa olevasta onnellisuudestamme unohtuu.
Hyväksynnän avulla onnellisuuteen voi siirtyä silmänräpäyksessä. Se ei vaadi aikaa, ei ponnistelua, ei oppimista. Hyväksyntä ei ole jonkin taidon osaamista tai hyväksynnän suorittamista, niin kuin itse aiemmin kuvittelin. Se ei vaadi minkäänlaista aktiivista tekemistä. Päinvastoin, se on tekemisen lopettamista. Vastaan taistelemisen ja vastustamisen lopettamista.
Hyväksyminen ei kuitenkaan tarkoita alistumista tai sormien välistä katsomista. Hyväksyntä on sen ymmärtämistä, että vaikutusmahdollisuutemme ovat rajalliset. Emme voi vaikuttaa menneisyyteen. Emme voi muuttaa jo tapahtunutta. Sen takia sen vastustaminen on turhaa. Kun hyväksymme ja lakkaamme taistelemasta jo tapahtunutta vastaan, mielemme rauhoittuu. Ja samalla vapautamme voimavarojamme viisaaseen toimintaan tapahtuneesta eteenpäin.
Miksi hyväksyntä tuntuu haastavalta?
Ensinnäkin hyväksynnän portin olemassaolon muistaminen on oman kokemukseni mukaan haastavaa. Tuo portti ei huutele itsestään. Siellä se ihan hiljaa seisoo, ehkä vähän sammalloituneenakin, ja kärsivällisesti odottaa. Vähän samaan tapaan kuin Pekka Streng kertoo laulussaan: Sisältäni portin löysin, melkein huomaamattoman.
Toiseksi, meidän tulee ymmärtää minuutemme kaksitasoisuus. On olemassa kehomme, ajattelumme ja tunteidemme taso eli kokevan minän taso. Tuolla tasolla me toimimme ja touhuamme, ajattelemme ja tunnemme. Ja jopa ajatuksillamme saatamme selittää ja analysoida toimintaamme tai tunteitamme. Itse kutsun tätä egon tasoksi. Ja toisaalta on olemassa hyväksyvän ja suojelevan minän taso, josta lempeästi katsomme ikään kuin ulko- tai yläpuolelta omaa touhuamme liittämättä siihen tunteita, mielipiteitä tai arvostelua. Tuolla tasolla olemme kuin tutkijoita, jotka mielenkiinnolla vain huomioivat tutkimuskohteensa toimia arvostelematta niitä tai joutumatta tunnekuohuihin niiden toiminnan takia.
Ja kolmanneksi, tuo portti sijaitsee hiljaisessa läsnäolossa. Jotta tuon portin löytää, egon täytyy hiljentyä. Mikä on egolle todella vaikeaa, sillä se rakastaa draamaa ja tunteilla pelaamista. Sen takia ego selittää hyväksymisen alistumiseksi, jota vastaan se tappelee. Lisäksi ego tykkää myös analysoida ja se löytää aina syitä ja perusteita velloville tunteille. Mitä voimakkaampaa ja äänekkäämpää mellastamista ego-mielen tasolla tapahtuu, sitä vahvemmin ego kokee olevansa olemassa.
Niinpä ego ei sitten millään haluaisi hiljentyä tai lakata taistelemasta kokemaansa vääryyttä vastaan, koska egon näkökulmasta se tarkoittaa kuolemaa. Mieluummin se heittää lisää löylyä kiukaalle eli vahvistaa tunnetta, on se sitten äänekästä loukkaantumista, häpeää riittämättömyydestä tai tilanteesta pakenemista itsensä turruttamalla.
Hyväksyntä ei vaadi egoa lopettamaan mellastamista. Hyväksyntä hyväksyy myös egon tunteet. Hyväksyntä katsoo egoa lempeästi ja ymmärtää sen kokeman kivun tai pelon. Se ottaa egon syliinsä ja lohduttaa. Ja kuin pieni lapsi, egokin rauhoittuu tullessaan kuulluksi ja nähdyksi, saadessaan huomiota ja hyväksyntää. Enää ei ole tarvetta jatkaa mellastusta tai vastaan taistelemista.
Hyväksynnän portin löytäminen
Tulevalla viikolla harjoittelemme löytämään itsestämme HYVÄKSYNNÄN PORTIN, oven onnellisuuteen ilman ehtoja ja mielenrauhaan ilman syytä.
Aloita rentouttamalla hengittämällä hitaasti ja rauhallisesti syvään. Päästä lihaksesi rentoutumaan ja mielesi hiljentymään.
Ota tarkasteluun jokin elämässäsi tapahtunut asia, joka vaivaa sinua tai jonka koet olevan väärin. Huomaatko halusi muuttaa tuota asiaa? Mutta koska se on jo tapahtunut, sitä ei voi enää muuttaa. Niinpä sitä vastaan taisteleminenkin on ihan turhaa. Kokeile, voitko hyväksyä tapahtuneen asiana, joka on jo tapahtunut. Voit helpottaa hyväksymistä huokaisemalla syvään ja toteamalla ’Näin on’. Tai jos koko asian hyväksyminen tuntuu mahdottomalta, kokeile, voitko hyväksyä kokemasi tunteet, esim. surun, vihan tai pettymyksen, toteamalla ’Olkoon näin’? Sitten huomio, miten hyväksyntä vaikuttaa olotilaasi ja mielen maisemaasi.*
Voit ottaa avuksesi myös lintuperspektiivin. Tai tutkijan asenteen. Miltä tämä tilanne näyttää yläilmoista katsottuna? Jos olisin nyt tutkija, mitä havaitsisin? Huomaatko, että itsensä ulkopuolelta asiaa katsoessa ei ole tarvetta arvostella? Itsensä ulkopuolelta voi katsoa tilannetta neutraalisti. Ja silloin, kun emme enää ole samaistuneina tunteisiimme, olemme vapaita. Voit jopa lähettää lempeää hyväksynnän tunnetta kaikille osapuolille.
Myös aikaperspektiiviä voi käyttää hyväksynnän apuna. Vuosia sitten opin jostain tämän rajuhkon harjoitteen, jota olen silloin tällöin käyttänyt varsinkin ihmissuhdesolmuissani:
Kuvittele, että olet ollut kuolleena haudassasi 200 pitkää vuotta. Ja sitten sinulle annetaan mahdollisuus vierailla yhden päivän ajan tässä elämässäsi. Ja hetki, johon saavut, on juuri tuo mieltäsi vaivaava tilanne, jota sinun on ollut vaikea hyväksyä. Miten tuossa tilanteessa nyt tuntisit tai toimisit?
Epäilenpä, että koko ristiriita tai paha mieli on muuttunut merkityksettömäksi tuntemasi rakkauden ja kaipuun rinnalla.
Joskus tuntuu tosi haastavalta hyväksyä suru tai vaikeudet, joita läheiset joutuvat kokemaan. Rakkailleen kun aina toivoisi vain parasta. Itseäni on näissä tilanteissa valtavasti auttanut viisaus, jonka Marika Borg, Elämäntaidon valmennusakatemian perustaja, jakoi minulle eräässä vaikeassa tilanteessa:
Emme koskaan tiedä, miten tarina jatkuu tai mikä on tarinan loppu. Emme tiedä sitä tässä elämässä. Ja varsinkaan emme tiedä sitä sielun näkökulmasta.
Tämän viisauden avulla löydän usein hyväksynnän, lohdun ja mielenrauhan epätoivoisiltakin tuntuvissa tilanteissa.
Lempeän hyväksynnän viikkoa sinulle toivottaen
Auli
*Lue lisää Rick Hanson (2011): Kehitä buddhan aivot, s 147-150
ps. Jos et ole vielä Ilon ja onnellisuuden kuntosalin uutiskirjeen tilaaja ja haluat saada sähköpostiisi tiedon aina uudesta, viikoittain vaihtuvasta onnellisuusharjoitteesta, tilaa uutiskirje tällä sivulla olevalla lomakkeella.