Hei rakkaat kanssajumppaajani,
Aamuisin mieheni haluaa kuunnella radiota. Ja kyllä minäkin tykkäisin rauhallisesta, melodisesta musiikista. MUTTA… En millään vasta heränneenä kestä vieraiden ihmisten – ts. toimittajien – mielipiteitä. Enkä varsinkaan nykyisin niin yleistä tapaa paheksua kaikkea, suhtautua epäillen ja olla jopa ilkeä ja kyyninen. Negatiivisuus heti aamulla on vain aivan liikaa.
Pahinta tilanteessa on kuitenkin se, että alta aikayksikön rupean itse paheksumaan muiden tapaa paheksua ja oikein tunnen, miten ärsyyntymisen määrä minussa kasvaa. Eipä silloin voi itseäkään kovin positiiviseksi kehua eli samassa liemessä olen muiden paheksujien, arvostelijoiden ja marmattajien kanssa.
Hyvä kysymys onkin, kumpi oikeasti tekee minulle kurjan olotilan: toimittajien mielipiteet vai oma reagointini niihin? Ja tiedän varsin hyvin, etteivät muiden mielipiteet voi vaikuttaa olotilaani, ellen itse anna niille lupaa. Itse minä tunteeni aiheutan oma tulkinnallani tilanteesta. Ja lisään tuskaa tappelemalla jo olemassa olevaa tilannetta vastaan.
Yritämme lukuisilla erilaisilla keinoilla vastustaa ja taistella jo tapahtunutta vastaan. Voimme paheksua, marmattaa, syyttää, vaatia, uhriutua… Kuvittelemme, että voisimme jollakin keinolla taikoa jo tapahtuneen olemattomiin, mutta oikeasti sidomme vain itsemme tiukemmin kiinni tilanteeseen. Jos joku asia on tapahtunut, niin se on jo tapahtunut. Ei sitä enää voi muuttaa. Joten tilanteen vastustaminen on täysin turhaa ja vain syö omia energioitamme.
Voimme pitää huolta omasta tunnetilastamme lopettamalla vastustamisen ja lakkaamalla toivomasta palaamista ajassa taaksepäin. Hyväksymällä, että edessämme oleva tilanne on jo totta. Ja simsalabim – samalla hetkellä kun hyväksymme, niin aivomme rentoutuvat ja me vapaudumme, jolloin pystymme näkemään, miten tilanteesta kannattaa jatkaa eteenpäin.
Minäkin voisin laittaa radion kiinni. Mutta koska tiedän aamuohjelmien olevan miehelleni tärkeitä, en halua sitä tehdä. Sen sijaan otan käyttööni VASTUSTAMATTOMUUSVARTIN ja kutsun teidät muutkin mukaan harjoittelemaan kanssani vastustamattomuutta seuraavan viikon ajan.
Kuva by Sheila Sund
Tunnista, minkälaisissa tilanteissa sinulla on taipumusta paheksua, marmattaa tai ärsyyntyä jostakin. Jos tiedät jo marmatustilanteesi, on se sitten sadeaamu, ruuhka tai sotkuinen keittiö töistä tullessasi, sovi itsesi kanssa vastustamattomuusvartista kyseisenä hetkenä. Tai päätä etukäteen, että lounastunnilla, facebookia selatessasi tai työmatkalla en paheksu, arvostele tai valita. Olen vastustamaton.
Tai nappaa noista tunteistasi kiinni ne tiedostaessasi. Kiitä itseäsi, että huomasit nuo tunteet ja päätä olla vastustamaton kyseisessä tilanteessa muutaman seuraavan minuutin ajan.
Harjoitellessasi vastustamattomuutta hengitä ensin rauhassa syvään. Muistuta sitten itsellesi, että jo tapahtunutta tai olemassa olevaa ei voi peruuttaa. Voit vaikka todeta hiljaa mielessäni: Hyväksyn jo tapahtuneen tai tämän tilanteen olevan totta. Minun ei tarvitse taistella tätä tilannetta vastaan. Voin hengittää, hymyillä ja rentoutua.
Jos koet helpommaksi, voit siirtyä itsesi ulkopuolelle, lintuperspektiiviin seuraamaan tilannetta. Tuossa se Auli nyt yrittää olla ärsyyntymättä toimittajista, jotka mitään Aulista tietämättä tekevät työtään tuolla Pasilassa. Annanpa Aulin hengittää syvään ja hymyillä vähän. Noin hän jo rentoutuu…
Vastustamattoman ihanaa viikkoa teille kaikille!
Auli
ps. Jos et ole vielä Ilon ja onnellisuuden kuntosalin uutiskirjeen tilaaja ja haluat saada sähköpostiisi tiedon aina uudesta, viikoittain vaihtuvasta onnellisuusharjoitteesta, tilaa uutiskirje tällä sivulla olevalla lomakkeella.
