Loma ja pyhät ovat nyt takana ja pitäisi palata arkeen. Mutta jotenkin tuntuu tahmealta. Tiedätkö olotilan, kun on harmaata ja ankeaa ja raskaus hiipii jäseniin? Tai oletko joskus huomannut jättäväsi jotain tekemättä, koska se tuntuu liian työläältä ja vaativalta tai jopa pelottavalta.
Usein iltaisin televisiota katsoessamme kömmin kiltistymään mieheni kainaloon. Kiltistyminen juontaa juurensa artikkeliin, jonka luin vuosia sitten ja jossa kerrottiin, että läheisyys ja eritoten rakkaan kainalossa istuminen tekee meistä ystävällisempiä ja kiltimpiä.
Olemme usein Ilon ja onnellisuuden kuntosalilla puhuneet läsnäolosta, tämän hetken tärkeydestä. Ja välillä olemme unelmoineet ja katsoneet kohti tulevaa. Mutta aiemmin emme ole muistelleet menneitä. Kuitenkin mukavien asioiden muisteleminen lisää tutkimusten mukaan onnellisuuttamme
Olen ihminen, jota on lähes koko aikuisiän vaivannut kiire ja siitä johtuva kärsimättömyyden tunne. Ikään kuin maailma ei valmistuisi ilman minua. Ainoa, johon olen kyennyt luottamaan, on ollut kykyni tehdä paljon ja nopeasti. Mitä kiireempi, sitä enemmän tehoja puristin itsestäni ulos.