Aivoillemme uhkaavan ja vaarallisen huomaaminen on automaattista, mutta myönteisyys vaatii tietoisen valinnan. Joten anna itsellesi lupa huomata hyvää ja kaunista, varsinkin huolien ja pelon keskellä.
Välillä tuntuu turvallisemmalta jäädä olemaan yksin kuin etsiä seuraa, sillä yksinäisyys herkistää torjutuksi tulemiselle ja hylkäämiselle.
Usein avuliaiden ihmisten lisähaasteena on, että heidän on vaikea pyytää tai vastaanottaa apua itselleen. Sitä haluaa olla mahdollisimman hyvä ja epäitsekäs ihminen ja ystävä. Totaalinen epäitsekkyyden vaatimus saa repeämään joka puolelle avuksi ja toisaalta estää avun pyytämisen ja vastaanottamisen.
Mitä stressaantuneempia olemme, sitä joustamattomampia perfektionisteja meistä tulee lopputuloksen suhteen. Täydellisyyden armottomuus tuntuu kipuna sisällämme, koska olemme unohtaneet yhden elämän suurista totuuksista: Olemme täydellisiä vain epätäydellisinä.