Joulun tunteessa on perimmiltään kyse hyvyydestä ja hyvyyden tahtomisesta myös muille. Kun näemme ja koemme hyvyyttä, lähtee sisimmässämme soimaan jokin ihmeellisen kaunis sävel. Tuo sointi muistuttaa meitä arjessa usein unohdetusta kyvystämme puhtaaseen hyvyyteen.
Kauneuden kokeminen pysäyttää. Se koskettaa sisimmässämme jotain sellaista kohtaa, joka avaa meille portit ihmeellisyyteen ja suurenmoisuuteen. Kun aistimme kauneutta, mielemme hiljenee ja kiire pysähtyy. Olemme jonkin ajatuksiamme suuremman äärellä.
Kokemuksesta tiedän, että joulunalusaika voi olla stressin, ärsyyntymisen ja riittämättömyyden tunteiden kulta-aikaa. Mutta voimme myös valita toisin. Jouluun valmistautuminen voi antaa meille myös uskomattoman hienon mahdollisuuden harjoittaa iloa ja onnellisuutta.