Oletteko huomanneet, miten kauneus lisääntyy kohteen pienentyessä? Juuri nyt pihassani kukkivat monenlaiset kukat. Ihan nättejähän ne ovat kauempaakin katsottuna. Mutta kun kurkistaa kukan sisään, niin ei voi kuin hämmästellä terälehden kaaren tai emin muodon upeutta.
Tein aamulla oivalluksen sanomalehteä lukiessani. Huomasin, että siirryin mielessäni aina jutun kohteena olevaan paikkaan. Mieleni seikkaili ainakin Kreikassa, Nurmijärvellä, Oulussa ja Pariisissa. En ollutkaan enää keittiön pöytäni ääressä omassa elämässäni, vaan aivan jossain muualla.
Kuluneella viikolla olen useammankin ihmisen kanssa jutellut kiireestä ja aikataulupaineista. Välillä on todella haastavaa sovittaa yhteen työpaikan, puolison ja lasten kalenteri ja vielä jostain kaivaa omaakin aikaa. Tulee tunne, että joutuu repimään itsensä moneen suuntaan tai pusertamaan itsestään ulos enemmän kuin kykenee.
Kuinka monta kertaa kuluneen viikon aikana on onnellisuus ollut keskustelun aiheena ystävien tai työkaverien kanssa? Tai edes tänä keväänä? Me kaikki puhumme päivittäin monenlaisista asioista, säästä, ruuasta, työasioista, hallitusneuvotteluista, euroviisuista jne.