Tässä vaiheessa joulukuuta, kun toteutettavien ideoiden, tekemättömien töiden ja muistettavien asioiden lista alkaa olla jo käsittämättömän pitkä, on hyvä muistaa levollinen, läsnä oleva tekeminen. Ja se on vain muutaman rauhallisen ja syvän hengityksen päässä.
Aisteista nauttiminen ei vaadi muuta kuin avautumista kaikelle sille hyvälle, joka jo on. Aistien tuottama mielihyvä toimii kuin porttina kiireisestä, ajatusten kuormittamasta arkimielestä levolliseen, ajatuksettomaan ja rajattomaan tietoiseen mieleen.
Muistat varmaan jonkin hetken, jolloin olet täysin tyynenä, tai jopa raukeana, katsellut vedenpintaa tai pilviä taivaalla. Tai ehkä olet ilman ajatuksia seurannut lasten leikkiä. Juuri tuollaisissa hetkissä koemme läsnäolon voimakkaimmin. Koemme pysähtyvämme.
Oletteko huomanneet, miten kauneus lisääntyy kohteen pienentyessä? Juuri nyt pihassani kukkivat monenlaiset kukat. Ihan nättejähän ne ovat kauempaakin katsottuna. Mutta kun kurkistaa kukan sisään, niin ei voi kuin hämmästellä terälehden kaaren tai emin muodon upeutta.