Kiitollisuus on yksi toimivimpia tapoja kytkeytyä onnellisuuteensa. Sitä on jopa sanottu onnellisuuden avaimeksi. Se on ihmettelyä, arvostamista, valoisien puolien näkemistä ja runsaudesta nauttimista. Ja mikä parasta, kiitollisuus toimii tehokkaimmin juuri silloin, kun mieli on maassa.
Vuosia sitten huomasin, miten voimakkaasti sanat voivat vaikuttaa tunnetilaamme. Olin itse ollut nivelreumani takia polvileikkauksessa ja kuljin kainalosauvoilla. Ja samaan aikaan mummoni oli huonossa kunnossa sairaalassa, jonne raahauduin päivittäin häntä katsomaan. Kuitenkin mielessäni valitin, kuinka poikki olen ja miksi minun tämänkin täytyy tehdä.
Aamuisin mieheni haluaa kuunnella radiota. Ja kyllä minäkin tykkäisin rauhallisesta, melodisesta musiikista. MUTTA… En millään vasta heränneenä kestä vieraiden ihmisten – ts. toimittajien – mielipiteitä. Enkä varsinkaan nykyisin niin yleistä tapaa paheksua kaikkea, suhtautua epäillen ja olla jopa ilkeä ja kyyninen.
Tiedämme hyvin, miten koiranpennut kisaavat ja käyvät toistensa kimppuun. Myös ihmislasten peuhaamisessa otetaan voimakas kontakti toiseen, painitaan, leikitään piilosilla oloa tai takaa-ajoa, jossa vuorottelevat pakeneminen ja kiinni käyminen. Ja aivomme palkitsevat meitä.