Mielemme hienouksia on kyky olla tietoinen. Voimme valita ajatuksemme sen mukaan, ovatko ne hyväksi ja hyödyllisiä meille ja muille. Voimme kysyä itseltämme, lisääkö tämä tulkinta tapahtuneesta hyvää oloa itselleni ja muille.
Tärkeintä joulun tekemisessä ei ole lopputulos, vaan mitä tapahtuu sisälläni. Pienet jouluiset touhut ja tehtävät muistuttavat minua avaamaan sydämeni. Eikä joulua tarvitse enää odottaa, olen jo joulussa. Joulu ei tule, vaan joulu tehdään. Ja se tehdään rakkaudella.
Tässä vaiheessa joulukuuta, kun toteutettavien ideoiden, tekemättömien töiden ja muistettavien asioiden lista alkaa olla jo käsittämättömän pitkä, on hyvä muistaa levollinen, läsnä oleva tekeminen. Ja se on vain muutaman rauhallisen ja syvän hengityksen päässä.
Joulun tunteessa on perimmiltään kyse hyvyydestä ja hyvyyden tahtomisesta myös muille. Kun näemme ja koemme hyvyyttä, lähtee sisimmässämme soimaan jokin ihmeellisen kaunis sävel. Tuo sointi muistuttaa meitä arjessa usein unohdetusta kyvystämme puhtaaseen hyvyyteen.