Periaatteessa vapaus tarkoittaa ulkoisten esteiden puuttumista, mutta samalla se on hyvin henkilökohtainen tunne. Vapautemme ytimessä onkin mielen sisäinen esteettömyys, mahdollisuutemme itse valita omat ajatuksemme ja tulkintamme.
Kauneuden havaitseminen tuo tietoiseksi hetkestä. Mutta voimme myös tietoisesti luoda kauneutta. Ja olla kauneutta kuin nukkuva kissa, joka huokuu tyyntä kauneutta. Annetaan olemisen kauneuden olla myös osa meidän eloamme.
Kiitollisuuss on ollut minulle haastava tunne. Mutta tänään oivalsin, että kiitollisuus on herkistymistä hyvän äärellä. Kiitollisuuden tunne on herkkyyttä kokea kauneus. Se on herkkyyttä antautua elämän hyvyydelle. Silloin elämän hyvyys, kauneus ja suuruus saa koskettaa sisintäni.
Vaikka sekasotkun tiedetään aiheuttavan stressiä, siistimisen aloittaminen saattaa tuntua työläältä. Tarvitaan vetovoimatekijä, joka on suurempi ja hohdokkaampi kuin kuvittelemamme työn määrä. On siis tarpeen kysyä itseltään, mitä minä oikeasti haluan suhteessa sotkuun ja roinaan.